Olen Oulussa taas, pakkasta on niin ettei huvita lähteä ulos. Syön hyvin ja rapsutan kissaa, nukun pitkään ja tunnen yhä itseni uniseksi. VR saisi puolestani ryhtyäkin yleislakkoon, koska mulla ei ole mikään kiire pois täältä.
Putkiremonttini räjähti käsiin ja jouduin jättämään kotini. Nyt asun muiden nurkissa ainakin aina vappuun asti. Olo on jotain hätääntyneen, stressaantuneen ja välinpitämättömän väliltä. Omaisuuteni kulkee jälleen mukana tummanruskeassa Fjällräven-repussa, nukun yön siellä, toisen täällä, näytän hirveältä. Hiukseni ovat kamalassa kunnossa, iho täynnä näppyjä, iho kuiva ja hilseilevä, silmänympärykset sysimustat, kurkku karhea ja ääni käheä. Olen kuumeessa oikeastaan kokoajan ja tunnen mädäntyväni sisältäpäin. Työ ei kiinnosta lainkaan ja huvittaa vain siirtyä uusiin ympyröihin. Onneksi olen pidetty seuraeläin täynnä hauskoja juttuja.
Tänään paistoin myöhäisen aamupalan kunniaksi kananmunia. Yhdessä oli kaksi keltuaista.
maanantai 22. helmikuuta 2010
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)